Markku Pyy: Joukkoliikennettä Järvenpäähän

Maailmanparantajan kahvilaillassa oli ma 3.10 aiheena joukkoliikenne Järvenpäässä. Keskustelun asiantuntijaraadissa olivat liikenneinsinööri Veli-Pekka Saresma Järvenpään kaupungista, ympäristöpäällikkö Otto Lehtipuu VR Osakeyhtiöstä ja yli-insinööri Markku Pyy Ratahallintokeskuksesta. Kaikkia asiantuntijapaneelin jäseniä yhdisti diplomi-insinöörin koulutuspohja ja toiminta joukkoliikenteen hyväksi.

Juontajan toimineen Kaisa Saarikorven avauskysymys liittyi joukkoliikennematkaan, jonka hän suoritti busseilla ja junalla Järvenpäästä Saarijärvelle. Julkisilla kulkuvälineillä tämä matka tuli kalliimmaksi kuin henkilöauton vuokraus. Mitä mieltä on siten käyttää julkisia kulkuneuvoja? Kysymys oli puhutteleva ja pureutuivat asian ytimeen.

Vastauspuheenvuoroista kävi ilmi, että joukkoliikenne on pääomavaltaista toimintaa. Kun kaluston pääomakuluihin lisätään polttoaineen hinta ja henkilökustannukset, syntyy helposti esimerkinkaltainen tilanne. Joukkoliikenne ei ylipäätään ole edullista ilman subventiota. Esimerkkitapauksessa matka koostui monesta osasta ja vaati siten usean matkalipun ostamista. Yksi ja kaikkiin julkisiin kulkuneuvoihin käypä yhteislippu olisi jo edullisempi. Toisaalta matkustamiseen liittyy myös muita kuin rahassa mitattavia arvoja, kuten päästöt, onnettomuusriskit ja junamatkan hyödyntäminen työntekoon tai harrastuksiin. Erikoista esimerkissä on lisäksi se, että Saarijärven läpi kulkee rata, mutta silla ei ole henkilöliikennettä. Raideliikenne on omiaan suurille matkustajamäärille ja tavarakuljetuksille, mutta tällä Äänekosken radalla ei ole operaattorin mielestä riittävästi kysyntää henkilöjunille.

Lähivuosina ei ole mahdollista saada suuria aikaan. Nyt on pureuduttava olemassa olevien liikennejärjestelmien kehittämiseen. Eräs tuleva ratkaisu on saada YTV-liikenteen laajennus käsittämään kehyskunnat, joihin myös Järvenpää lukeutuu yhtenä 14 kunnan joukossa. Tämä HLJ -suunnitelma on käynnissä ja sen pohjana on myös kautta aikain laajin joukkoliikennetutkimus. Pyy kehottikin tässä liikennejärjestelmätyössä mukana olevana kaikkia tutkimukseen pääseviä vastaamaan, jotta seuraavasta seudullisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tulisi kattava ja onnistunut. Selvitys osoittanee, että Järvenpään kannattaisi liittyä yhtenäisen lippujärjestelmän piiriin.

Paljon on tehtävää, että myös liityntäliikenne tehostuisi ja pysäköintialueiden laatu ja määrä paranisi. Osa toimenpiteistä ei ole edes kallis, kuten bussi- ja juna-aikataulujen sovittaminen yhteen. Esillä nousi vahvasti polkupyöräilyn edistäminen rakentamalla mm. asemien yhteyteen säältä ja vandalismilta suojattuja pyöräparkkeja. Kaupunki voisi hankkia pyöriä yleiseen käyttöön, kuten ulkomaan monet esimerkit kannustavat. Lehtipuun mukaan myös Helsinkiin on tulossa mittava pyöräohjelma, jonka mukaan asiakas voi omia tunnistetietoja vastaan vuokrata kaupungin pyörän. Pyy toi esille hiljattain Berliinissä nähdyn konseptin, jossa telineeseen lukitun pyörän sai käyttöönsä kännykän soitolla ja kännykkäoperaattori suoritti veloituksen käytetyn ajan perusteella.

Järvenpään merkittävimmän joukkoliikennerungon muodostaa päärata, jonka junissa matkustaa päivittäin noin 12000 ihmistä. Eräänä parannettavana toimenpiteenä todettiin koko kaupunkia kattava yhtenäisen tariffi. Nykyinen systeemi vääristää mm. parkkipaikkojen käyttöä; Haarajoelle tai Saunakallioon luontevasti kuuluvat matkustajat täyttävät keskustan parkkipaikkoja halvemman junamatkan vuoksi.

Myös junaliikenteessä on jouduttu radanpitorahojen niukkuuden vuoksi kehittämään nykyistä päärataa pienillä välityskykyä lisäävillä toimilla. Siinä on onnistuttukin niin, että reilu vuosi sitten Järvenpää sai G-tunnuksella kulkevan lisäjunan. Jatkossa on tulossa myös suurempia satsauksia, sillä Eduskunnan jo hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa on tämän hallituskauden jälkeiselle jaksolle varattu 235 M€ pääradan kehittämiseen. Tätä varten on Ratahallintokeskus alkanut parantaa valmiuksia ja tekee välityskyvyn lisäämiseen liittyviä liikenteellisiä ja ratateknisiä suunnitelmia. Mm. ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) on tarkoitus aloittaa Kerava – Riihimäki välillä jo ensi vuonna.

Järvenpää käyttää joukkoliikenneostoihin noin 15 € asukasta kohden. Jos otetaan huomioon kaupungin hallintoelinten ostamat muut julkiset liikennepalvelut, summa nousee noin 45 €:oon. Lehtipuu kertoi, että Helsingissä joukkoliikenteeseen satsataan noin 200 €/asukas. Tuki on moninkertainen, mutta selvä on palvelutasoerokin. Käytännön esimerkit osoittavat, että toimivaa joukkoliikennettä on vaikea saada alle 100000 asukkaan taajamiin. Pääkaupunkiseudulla ml. kehyskunnat on asukkaita yli miljoona, joten tälle alueelle olisi edellytyksiä toimivaan ja yhtenäiseen joukkoliikenneratkaisuun.

Joukkoliikenne osana ilmastonmuutostalkoita viritti Veli-Pekka Saresmaata ideoimaan maakaasun hyödyntämistä polttoaineena. Maakaasuputki kulkee lähellä Järvenpäätä, mikä herätti toiveita saada Järvenpäähän maakaasun jakeluasemia. Se mahdollistaisi entistä saasteettomamman polttoaineen käytön.

Keskustelujen päätteeksi olimme yhtä mieltä siitä, että joukkoliikennepalvelujen parantaminen Järvenpäässä vaatisi poliittista tahtoa ja rahaa. Se ei taas onnistu Ilman kuntatalouden kohennusta. Niinpä seuraavaan valtuustoon tulisi saada lisää Vihreitten edustajia, joiden vaaliohjelmassa ja jo toteutuneissa käytännön teoissa näkyy joukkoliikennemyönteisyys ja tahto osallistua ilmastonmuutostalkoihin. -Joukkoliikenne kunniaan!
Markku Pyy